Tellervon (Albatross 29) ikkunat ovat valmistusaikakautensa tyypilliseen tapaan tiivistetty kumisella painelistalla ja muovisella kiilanauhalla. Samalla tapaa on tiivistetty ikkunoita mm. työkoneissa. Keulassa ja perässä ikkunaosa on pleksiä, muualla lasia. Kunnostin ikkunat keväällä 2022, jolloin Tellervolla oli jo ikää 39-vuotta. Ikkunat olivat alkaneet vuotaa muutamasta kohtaa kesällä ja asialle oli tehtävä jotain. Samalla kun keulakajuutta meni täydelliseen remonttiin, oli hyvä aika myös käydä ikkunat läpi. Huomion arvoista kuitenkin, että ikkunat olivat siis kestäneet lähemmäksi 40-vuotta veneessä.
Ennen ikkunoiden irrotusta, tein hieman taustatyötä. Kuten tavallista, netistä löytyi paljon toisiaan ristiin olevia näkemyksiä oikeanlaisesta kunnostuksesta. Lukiessa ”rantojen miesten” näkemyksiä, olin itsekin hairahtaa väärälle tielle. Moni meinaan väitti kivenkovaan, että väliin on laitettava tiivistysainetta. Onneksi jälleen päättelin asiaa itse ja pääsin maaliin voittajana. Netistä löytyi kuitenkin yksi tärkeä huomio: Vanhaa kumia ei missään nimessä kannata heittää roskiin ja ostaa uutta vastaavaa. Tellervon etuikkunoiden painelistat ovat niin jäykillä taitoksilla kulmista, että vaikka uusi kuminen painelista näyttää samalla – ei se ole samaa. Syrjäsuon käyttämä kuminen painelista on taipuisampaa. Eli vaihtamalla kumisen painelistan uuteen jäykkään, vuotaa ikkuna kulmista.
Oli ”rantojen miehet” mitä mieltä tahansa, oli Tellervon keulakajuutan ikkunoiden vuodon syy hyvin yksinkertainen. Kumisen painelistan ja ikkunapleksin välissä oli 39-vuoden ajalta kertynyttä likaa, jota pitkin vesi pääsi menemään sisään.
Samalla huomasin, että edellinen omistaja oli yrittänyt tiivistää vuotavaa ikkunaa laittamalla silikoonia painelistan päälle. En tiedä, kuinka pitkään tämä ns. purkkaviritys on toiminut, mutta ainakin itsellä se lisäsi työtä, kun silikonit piti saada pois kumisesta painelistasta.
Huomasin ikkunoita purkaessa myös, että kumisen painelistan välissä seisoi vesi. Ei ihme, että ikkunat olivat vuotaneet. Lisäksi ikkunaa ympäröinyt lasikuitu oli hyvin märkä. Annoinkin veneen kuivaa kunnolla ikkunoiden irrotuksen jälkeen.
Ikkunoiden irrotus oli hyvin yksinkertaista, silti hyvin tuskahikistä hommaa. Ensimmäisenä kaivoin muovisen kiilahihnan ikkunasta pois. Isommissa ikkunoissa kiinnitin pleksiin Bilteman ikkunanasennus imukupin, jolla sain helpommin vedettyä pleksin kumin välistä irti. Koska likaa oli hyvin paljon (kuten kuvasta näkyy), oli hyvä eka lastalla kiertää kuminen painelista molemmin päin, jolloin se irtosi pleksistä. Ei tosiaan ihme, että ikkunat oli vuotaneet, likaa oli hyvin paljon. Tein ikkunoiden poiston syksyllä ja annoin lasikuidun kuivaa kevääseen.
Irroittaessani veneen ikkunat, ajatukseni vuotosyystä kirkastui. Syy oli vain ja ainoastaan lika. Itse painelistasta toimii juuri niin kuin on ajateltu, välissä ei tarvitse olla kuin puhtautta. Päädyin myös säilyttämään vanhat kumiset painelista. Pesin ne huolella hangaten jos jollakin aineella. Lopputulos oli hyvä. Ikäisekseen kumiset painelistat oli hyvässä kunnossa.
Vanhat pleksi-ikkunat olivat hyvin kuluneet ja naarmuiset. Ostin uutta pleksiä Bauhausista ja sahasin kuviosahalla siitä uudet ikkunat vanhoja ikkunoita sabluunana käyttäen. Uusi pleksi täytyy tietysti olla vanhan vahvuista, jota onneksi löytyi. Pleksi oli kyllä yllättävän kallista.
Ostin myös Etrasta uutta muovista kiilahihnaa. Sitä onneksi löytyi samanlaista uutta. Päädyin myös netistä löytyneiden suositusten perusteella mustaan väriin. Vanha valkoinen näyttikin hyvin aikaa eläneelle. Vertaillessani hihan hintoja, päädyin Etraan, sillä siellä kiilahihna oli selkeästi edullisinta. Myös palvelu siellä on hyvää ja tavaraa aina hyllyssä silloin kuin tarvitsee.
Asennukseen varasin edellisiin projekteihin hankitun kiilahihnan asennustyökalun. Alun säätämisen jälkeen päädyin taivuttelemaan siihen kuitenkin uuden sopivamman pään. Näitähän myydään myös uutena mm. Etrassa ja mukana yleensä tulee erilaisia päitä. Ihan ehdoton apuväline. Netissä olleiden ohjeiden mukaan varasin myös liukkariksi vettä sumupulloon, mutta en sitä kyllä käyttänyt (olisi varmaan kannattanut). Jälkiviisaana seuraavalla kerralla lämmittäisin kumiset painelistat lämpimässä vedessä ja tekisin asennuksen lämpimässä / tai lämpimällä kelillä.
Samalla kun ikkunat kunnostettiin, oli hyvä jatkaa remppaa sisäpuolelle. Keulakajuutta sai kokea täydellisen uudistuksen pintamateriaalien suhteen. Uusi sisustuskangas leikattiin lasikuitureiän mukaisesti niin, että puhdistettu painelista tulee sen päälle.
Asennuksessa käytin apuna myös muovista lastaa, jolla autoin pleksiä menemään omalle paikalleen. Kuvassa näkyy kiilahihnan asennustyökalun idea. Työkalua joutui asennuksessa kääntelemään eriasentoihin. Lisäksi kulmakohdissa olisi pitänyt olla lyhytvartisempi työkalu. Ehkä teenkin itse sellaisen takaikkunoiden vaihtoon, missä myös vastaavanlaisia ikkunoita.
Ja sitten vain keulakajuutan ikkunat kiinni.
Mikään ikkuna ei seuraavana kesänä vuotanut tippaakaan. Sama urakka on tarkoitus toteuttaa Tellervossa kaikkiin ikkunoihin samalla, kun sisustuskankaat (tai mikä nyt ikinä oikea termi onkaan) vaihdetaan uuteen. Kyllä oli kivaa nukkua kesällä, kun tyynyt ei ollut märkä. 😉
Iso kiitos projektissa taas vahvasti mukana olleelle Isälleni.
Tulossa lisää juttua keulakajuutan rempasta, jossa kaikki pinnat uusittiin ja samalla asennettiin keulapotkuri. Rekisteröidy siis blogiin (ei maksa mitään, ei sido mihinkään, ei mitään kaupallista yhteistyötä), niin saat tiedon uusista julkaisuista ja pääset kommentoimaan ja keskustelemaan aiheesta.
